Witikkalan kartano

Vitikkala on Jämsän kantatiloja, joka mainitaan jo 1500-luvun maakirjoissa. Vitikkalan suurtilan isännät ovat vuosisatojen aikana olleet paikkakunnan vaikuttajia, joiden joukossa on ollut valtiopäivämiehiä, nimismiehiä, tuomareita sekä muita vaikutusvaltaisia Jämsän persoonia.

Vitikkalan tilan lahjoitti 1650-luvulla silloinen hallitsija virolaiselle Tauben aatelissuvulle säteritilaksi näin Vitikkala oli ainut aatelistila Jämsän seudulla. Aateliston rälssioikeudet kuitenkin peruttiin muutaman vuosikymmenen jälkeen ja Vitikkala palasi takaisin kruunun omistukseen jolloin siitä muodostettiin vuonna 1683 rustholli eli ratsuvelvollinen  säteritila. 1700- ja 1800-luvuilla Witikkala toimi myös Jämsän käräjätalonaVitikkalan entisistä omistajista lienevät kuuluisimpia valtiopäivämies Joonas Joonaanpoika Vitikka, Jämsän patruunaksikin nimetty Severus Konkola poikineen sekä opettaja ja kulttuurin suosia Joonas Vuollepiala.

Vitikkalan tilalla ehti historiansa aikana olemaan useita eri tyylisuuntia edustavia päärakennuksia. Empiretyylisen päärakennuksen Vitikkala sai 1860-luvulla, jolloin Jämsän alueella toimi useita tähän tyyliin erikoistuneita kirvesmiehiä. 1800-luvun lopulla päärakennusta kuitenkin uudistettiin Severus Konkolan toimesta, jolloin se sai nykyisen uusrenesanssityylisen ulkoasunsa kauniine puuleikkauksineen seinien pilasteriaiheineen sekä kaskikerroksisen verannan.

Monien omistajavaihdosten jälkeen jo 10 vuotta autiona olleen päärakennuksen osti liikemies Mikko Simonen vuonna 2000, kunnostaen sen museoviraston ohjeita ja vanhaa rakennusperinnettä noudattaen nykyiseen asuunsa.

Vitikkalan kartano on nykyään liiketilana , jossa toimii sisustus- ja lahjatavaramyymälä, kahvila sekä legendaarisen kauppiaan Paavo Virtasen kauppamuseo.

Kartanon takana oleva vanha maakellari