Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko

The Cathedral of Turku is the only medieval cathedral in Finland . ‘Tuomiokirkko‘ is in the center of Turku and next to the river Aurajoki. This church is the finish main church of the Evangelical Lutheran Church.
The Constructionstart of the cathedral was in the end of the 13th century and probably the cathedral was consecrated in the year 1300.

 





Since the 16th  century there were no big changes to the building itself, only the tower is from the modern era.  Because of some fires they had to rebuild the tower several times. When the city was almost completely destroyed in the fire of 1827, the Cathedral was also affected. The tower is now 85.53m high, including the cross which is 3.40m high.




 

The in Middle Ages builed smallerside chapels were converted during the reformation to the dead vaults. Many important personalities of Finnish history (mostly bishops and warlords) are buried here.







 
In the year1980, a new, equipped with 75 registers pipe-organ was installed, which comes from the Finnish pipe-organ-builder Veikko Virtanen, who had also built the pipe-organ of Temppeliaukio Church in Helsinki. 

Humppilan rautatieasema

Humppilan rautatieasema avattiin käyttöön 1876 valtion Turku-Toijala-radan valmistumisen yhteydessä. Aluksi liikennepaikan nimenä oli Koivisto, mutta se muutettiin kunnan nimen mukaiseksi kaperaiteisen Jokioisten rautatien valmistuttua. 1983  valmistunut nykyinen asemarakennus korvasi vuonna 1973 tulipalossa tuhoutuneen alkuperäisen asemarakennuksen.

Turku-Toijala-radan sähköistämisen, sekä muiden uudistusten myötä aseman raiteille saatiin sähköistys vuonna 2000. Saman vuoden maaliskuussa aseman lipunmyynti palvelut lopetettiin, jonka jälkeen se oli välillä taiteilijan ateljeetilana. Sittemmin asemarakennus on suljettu kokonaan ja asetettu myyntiin.

Samalta liikennepaikalta liikennöivät vuosien 1898-1974 aikana myös Jokioisten rautatien junat, sekä vuodesta 1994 lähtien Jokioisten museorautatien  junat omalta liikennepaikaltaan hieman sivummalta.

Nykyään Humppilan rautatieasmea toimii pajana, jossa työttömät voivat kokoontua työpäivän mittaiseksi ajaksi tekemään tekstiilitöitä tai teknisiätöitä. En päässyt sisälle kuvaamaan, koska rakennus laittaa ovensa kiinni kello 15.00, jolloin vasta pääsen koulusta.

Witikkalan kartano

Vitikkala on Jämsän kantatiloja, joka mainitaan jo 1500-luvun maakirjoissa. Vitikkalan suurtilan isännät ovat vuosisatojen aikana olleet paikkakunnan vaikuttajia, joiden joukossa on ollut valtiopäivämiehiä, nimismiehiä, tuomareita sekä muita vaikutusvaltaisia Jämsän persoonia.

Vitikkalan tilan lahjoitti 1650-luvulla silloinen hallitsija virolaiselle Tauben aatelissuvulle säteritilaksi näin Vitikkala oli ainut aatelistila Jämsän seudulla. Aateliston rälssioikeudet kuitenkin peruttiin muutaman vuosikymmenen jälkeen ja Vitikkala palasi takaisin kruunun omistukseen jolloin siitä muodostettiin vuonna 1683 rustholli eli ratsuvelvollinen  säteritila. 1700- ja 1800-luvuilla Witikkala toimi myös Jämsän käräjätalonaVitikkalan entisistä omistajista lienevät kuuluisimpia valtiopäivämies Joonas Joonaanpoika Vitikka, Jämsän patruunaksikin nimetty Severus Konkola poikineen sekä opettaja ja kulttuurin suosia Joonas Vuollepiala.

Vitikkalan tilalla ehti historiansa aikana olemaan useita eri tyylisuuntia edustavia päärakennuksia. Empiretyylisen päärakennuksen Vitikkala sai 1860-luvulla, jolloin Jämsän alueella toimi useita tähän tyyliin erikoistuneita kirvesmiehiä. 1800-luvun lopulla päärakennusta kuitenkin uudistettiin Severus Konkolan toimesta, jolloin se sai nykyisen uusrenesanssityylisen ulkoasunsa kauniine puuleikkauksineen seinien pilasteriaiheineen sekä kaskikerroksisen verannan.

Monien omistajavaihdosten jälkeen jo 10 vuotta autiona olleen päärakennuksen osti liikemies Mikko Simonen vuonna 2000, kunnostaen sen museoviraston ohjeita ja vanhaa rakennusperinnettä noudattaen nykyiseen asuunsa.

Vitikkalan kartano on nykyään liiketilana , jossa toimii sisustus- ja lahjatavaramyymälä, kahvila sekä legendaarisen kauppiaan Paavo Virtasen kauppamuseo.

Kartanon takana oleva vanha maakellari

Automaattikutomo

Kutomon aluetta rakennettiin vuosina 1950-51. Rakennus töissä oli mukana 400 ihmistä. Finlayson-Forssa Oy:n automaattikutomo toiminta käynnistettiinkin heti, kun rakennus oli saatu valmiiksi eli 1951. Tamperelaiset professori H.O Hannelius ja arkkitehti Bertel Strömmer suunnittelivat rakennuksen. Automaatiokutomolla valmistettiin kodintekstiilejä, sisustus- ja vaatetuskankaita. Nykyään rakennuksessa onkin Keskon kauppakeskus, missä on  Citymarket ja muita kauppoja.

Anni Luoto

Lankavärjäämö

Forssan kehräämöalue on perustettu v. 1847 ruotsalaissyntyisen Axel Wilhelm Wahren toimesta. Kehräämön alue oli alkujaan tehdasyhdyskuntaa, mutta lopetti kehräämötoimintansa 1980-luvun alussa. Rakennus toimi nimensä mukaisesti lankavärjäämönä, mutta sen vaihtaessa omistajaansa kaupungille, myös sen  käyttötarkoitus muuttui kulttuurikäyttöön. Lankavärjäämön toiminta loppui v. 1982 ja nykyisin se toimii kuvataidekouluna. Se on toiminut nykyisessä käyttötarkoituksessaan jo vuodesta 1948.

- Marjut Järvinen 12D

Forssan Tehtaankoulu

Forssan Tehtaankoulu

Vuonna 1861 päätti Forssan Osakeyhtiö yhtiökokouksessaan rakennuttaa avaran koulutalon, joka toimi tehdaskylän opinahjona, kirkkona sekä rippikooulun pitopaikkana. Näin ollen kirkkomatkat lyhenivät sekä työaikaa säästyi. Valmisteltiin siis tavallaa oman tehdasseurakunnan perustamista. Ruotsalaisen Turun lääliarkkiitehdin G. Th. Chiewitzin piirtämää Tehtaankoulua aloitettiin rakentamaan heti ja se valmistui nopeasti. Pääsiäisenä 1862 komeili valmis tehdaskylän koulutalo Wahreeninpuiston vieressä. Vasta muutama vuosi myöhemmin saatiin koululle vakituinen opettaja G. W. Lundell ja vuonna 1867 pääsi koulu aloittamaan säännöllisen toimintansa. Ensimmäisenä työvuonna oppilaita oli koulussa noin 250, joista tyttöjä oli 

lähes puolet.

 Koulun tehtävä kyläkirkkona jäi vähitellen vähäisemmäksi herätysliikkeiden myötä, mutta koulutoiminta jatkui kunnes yleinen oppivelvollisuus toteutettiin maamme itsenäistystymisen aikoihin. Rakennus toimi pitkään työväenopiston päämajana, nykyään rakennuksen omistaa Forssan kaupunki.

Tehtaankoululla on ollut myös synkkiä hetkiä. Pahin kriisi rakennuksen historiassa oli halu     purkaa se kerrostalon tieltä keväällä 1977. Arvokkaasta kulttuurihistoriallisesta rakennuksesta ei kaikki olleet valmiita luopumaan ja taistelun jälkeen saikin Tehtaankoulu varman suojelupäätöksen. Koulu oli silti siirrettävä uuden rakennuksen tieltä noin kaksikymmentä metriä Yhtiönpuiston puolelle. 

Wahreninkadun pytingit

A. W. Wahren rakennutti Wahreninkadulle yhteensä 18 asuintaloa vuonna 1848, joihin jokaiseen suunniteltiin kahden perheen tilat. Wahreninkadun pytingit ovat Forssan kaupungin ensimmäinen suunniteltu alue. Istutuksilla kadusta tehtiin kaunis ja viihtyisä. Pytingit olivat alunperin tarkoitettu perheille, vaikka ne kuitenkin käytännössä toimivat työläisten asuintiloina ja asuntoloina. Kahdeksastatoista alkuperäisestä pytingistä on nykyään jäljellä vain viisi, joista kaksi toimivat liiketaloina ja kolme asuintiloina.

- Jasmin N.

Oluttupa Iso Piippu ja Kuninkaankartanon panimo

Oluttupa Iso Piippu sekä Kuninkaankartanon panimo sijaitsevat Mustialassa vanhassa tiilisessä vuonna 1874 valmistuneessa viljamakasiinissa. Panimo aloitti toimintansa vuonna 1995, jonka myötä Iso Piippu aloitti toimintansa helmikuussa 1997 ja ravintolan myynti perustuukin oman panimon tuotteiden myyntiin.  Panimo sijaitsee olutravintolan alakerrassa ja se valmistaa vuodessa noin 10 000 litraa olutta. Sen tuottamista oluista myydään suurin osa Isossa Piipussa. Perusoluita ovat mm. Pehtoori, Renki ja Vouti. Oluiden nimet juontavat nimensä maatalousammateista ja –historiasta ja reseptejä on yhteensä jopa 12 oluelle. 

 Nykyään Ison Piipun toimintaa hoitaa yksityinen yrittäjä. Isossa Piipussa tarjoillaan panimon oluita ja muita juomia sekä pikkupurtavaa. Iso Piippu on avoinna kesäisin, muuten tilauksesta. Ison Piipun ravintola sopii hyvin erilaisiin pieniin tilaisuuksiin, kuten illanistujaisiin tai juhla- ja kokouspaikaksi. 

Myllykylän koulu

Myllykylän koulu on Tammelan keskustasta noin neljän minuutin päässä sijaitseva peruskoulun ala-aste. Myllykylän koulu on perustettu vuonna 1896. Koulun ympäristö on hyvin luonnonmukainen, rakennuksia ympäröi metsämaisema ja pinnanmuodot ovat mäkisiä. Myllykylän koulu koostuu kolmesta eri rakennuksesta, jotka on sijoitettu niin, että ne muodostavat kolmion muotoisen alueen. Rakennus, jonka seinässä on kello, on koulun päärakennus, jossa sijaitsevat opettajanhuone, kirjasto, ruokala sekä kolme luokkahuonetta. Sitä vastapäätä oleva rakennus toimii liikuntasalina. Näiden kahden rakennuksen välissä on rakennus, jossa on kaksi luokkahuonetta, joista toinen on tavallinen luokka, ja toinen suunniteltu puukäsityöluokaksi. Koulun rakennukset ovat ulkoapäin hyvin samankaltaisia: ne kaikki ovat puutaloja, jotka on maalattu keltaiseksi. Kaikissa kolmessa rakennuksessa on portaat sisälle rakennukseen.

Myllykylän kouluun rakennettiin myös lähiliikuntapaikka muutama vuosi sitten. Siihen kuuluu tenniskenttä, joka toimii myös luistelukaukalona ja jalkapallokenttänä.