Jokioisten kartano

Jokioisten kartanon juuret menevät 1500-luvulle: vuonna 1562 Ruotsin kuningas Erik XIV lahjoitti Jokioisten neljänneskunnan Klaus Kristerinpoika Hornille. Kuitenkin kartanon päärakennuksen nykyiseen Jokioisten keskustaan rakennutti Ernst Gustaf von Willebrand, ja se valmistui 1798 neljä vuoden rakennustöiden jälkeen. Sen suunnitelivat ruotsalaiset arkkitehdit Carl Christoffer Gjörwell ja Erik Palmsted. Kartanon päärakennus edustaa ruotsalaista uusklassismia, eli kustavilaisuutta. Päärakennuksen ympärillä on englantilainen maisemapuisto.

Vuosisatojen saatossa kartanolla on ollut monia nimekkäitä omistajasukuja, kuten mm. Flemingit, von Willebrandit ja Mannerheimit. Kartano kasvoi huippuunsa 1700-luvun puolivälissä Reinhold Jägerhornin ostaessaan itselleen lähes koko Jokiläänin. Tähän aikaan kartanolla oli maata 32 000 hehtaaria. Jägerhornin velat Ruotsin valtionpankille olivat kuitenkin liian suuret, ja kartanon osti E. G. von Willebrand. Vuonna 1871 kartano muutettiin osakeyhtiöksi ja vuonna 1896 kartanon isännäksi tuli C. G. E. Mannerheimin nuorempi veli Johan Mannerheim. 1904 J. Mannerheim karkoitettiin Suomesta Venäjän vastaisten mielipiteiden vuoksi, ja luopui osuudestaan kartanoon kokonaan vuonna 1907. Tämän jälkeen vuonna 1915 kartanon omistajaksi nousi Alfred Kordelin, jonka kuitenkin venäläismieliset teloittivan hieman ennen sisällissotaa vuonna 1917. Sisällissodan jälkeen kartano myytiin valtiolle, ja 1920-luvulla kartanon maista lohkottiin 950 erillistä maatilaa.

              Nykypäivänä kartanon päärakennus toimii MTT:n hallintopalveluiden käytössä. Alun perin rakennuksen seinät oli laudoitettu ja väri oli keltainen. Muuten rakennus on pysynyt samanlaisena. Päärakennusta vastapäätä, tien toisella puolella oleva kartanon 1890 valmistunut päänavetta on nykyään "Jokioisten Tietotalo". Navetta tyhjeni vuosina 1997-98, mutta 2006-07 Jokioisten kunta rakensi navetan sisältä uudelleen. Sisällä toimii mm. MTT:n viestintäpalveluyksikkö ja Akropolis Oy. Ulkokuori on pysynyt samana. Kartanon jyvälaari, Tapulimakasiini, on nykyään näyttelytila.