Kassa

Valokuva mallina toimineesta kassasta

Vasemmalla kuvassa oleva kassa toimi luultavasti Forssassa sijainneessa Isossa Puodissa noin 1800 -luvun loppupuolella Iso Puoti oli 1855 perustettu ruokakauppa, josta sai myös Forssan tehtaan tuotteita.Varmuutta siitä, että juuri kyseinen kassa on ollut Isossa Puodissa,  ei löydy internetistä eikä Forssan museosta, jossa kassa tällä hetkellä sijaitsee. Kassan vieressä oli kuitenkin infolappu, jossa kerrottiin Isosta Puodista. 

Kassakone on muuttunutvaltavasti parin sadan vuoden aikana. 1800-luvulla maksuväline oli aina käteinen raha, jollei kyseessä ollut vaihtokauppa. Nykyään pärjää pelkällä pankkikortilla, eikä siten käteistä rahaa tarvita. Niinpä maksutavatkin ovat muuttuneet: Sähköttömästä kassakoneesta tietokonetta muistuttavaan laitteeseen ja maksupäätteeseen. Lisäksi kassan ulkomuodosta on vähitellen karsiutunut kaikki ylimääräinen koristus pois. Vielä 1800-luvulla kassakoneissa oli koristekuvioita ja ne olivat huolella valmistettuja. Nykyään suositaan helppoutta ja yksinkertaisuutta, mikä näkyy myös esineissä, kuten kassassa. 

Ensimmäisessä piirroksessa olen pyrkinyt tuomaan esiin kassan koristeellisuutta. Alkuperäinen kassa on hyvin yksityiskohtainen kaikkine nappuloineen ja koristeineen. Jälkimmäiseen piirokseen sen sijaan olen yrittänyt laittaa mahdollisimman vähän laitteita, sillä todellisuushan on se, että pelkällä maksupäätteelläkin pärjää nykymaailmassa. Kaikissa kaupoissa on kuitenkin näyttö ynnä muut tarpeelliset laitteet. 

Piirros nykyaikaisesta kassakoneesta

Piiros vanhanaikaisesta kassakoneesta

Revolverit

Tämä revolveri on tehty luultavasti 1800-luvun loppupuolella Belgiassa. Maassa toimi paljon pieniä asepajoja ja tehtaita. Revolverista puuttuu sulkuportin kansiläppä, mutta se on silti toimintakunnossa. Revolveri on lahjoitettu Forssan museolle 1950-luvulla. 

 Tämä taas on nykyaikainen revolveri. Kuten kuvista huomaa, perusajatus on säilynyt revolverissa samanlaisena ajan saatossa. Vedetään liipasimesta ja iskuri osuu ammukseen ja luoti lentää piipusta kohti ammuttavaa kohdetta.

Lukot

Makasiininlukko on luultavasti valmistettu vuosien 1903-1918 välillä. Lukko oli käytössä Loimijoen rannan puuvillamakasiinin ovessa, kun makasiinia käytettiin punavankien säilytykseen vuonna 1918. Lukko päätyi lopulta vuosikymmenien jälkeen eri ihmisten kautta Forssan museoon.

Lukot ovat kehittyneet ja modernisoituneet ajan kuluessa, mutta niiden perusperiaate on pysynyt samana. Nykyään ovat varmasti myös vaikeammin tiirikoitavia.

Pauligin kahvi

Kuva alkuperäisestä kahvipaketista 

Pauligin kahvin juonti alkoi Suomessa vuonna 1876, jolloin saksalainen Gustav Paulig perusti Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin oman yrityksen. Uusi kahvi alkoi menestyä yllättävän hyvin ja levisi tuosta nopeasti Yhdysvaltoihin ja muihin maihin. Yhdestä tietystä kahvityypistä Paulig on kehittänyt vuosien varrella monipuolisesti erilaisia kahvilaatuja ja muita tuotteita. 


Tänä päivänä valikoimissa on monia erikoiskahveja kuten esimerkiksi cupsolo-kapselit. Suomalaisille nämä tuotteet menevätkin kaupaksi mainiosti, koska kahvin juonti on todella yleistä maassamme. Kahvia tulee välillä juotuakin paljon enemmän mitä tarvitsisi. Suomalaisethan ovat yksi eniten kahvia juovista maista. 


Ennen kahvia ei kuitenkaan hörpitty koko ajan. Sitä säästettiin usein vieraille, jos siihen oli edes varaa. Esimerkiksi sota-aikana, jolloin oli pulaa ruuastakin. Silloin kahville keksittiin korvikkeita. Korvikkeita tehtiin osittain  mm sikkurista  ja paahdetusta viljasta. Kahvia pidettiin ennen paljon enemmän luksus-asiana, kuin arkipäivän aamu juomana.

 Kahvilaatujen kehitys piiroksina

Ha! Leluja, ja vielä autoina!

1940 luvulla (oletettavasti) pienet pojat kun saivat itsellensä ensimmäisen auton, joka oli noin 30 cm pitkä ja puusta. Sen kun lapsi sai, se oli hänelle kun unelmien täyttymys. "Nyt minullakin on oma auto niinkuin isillä." Lapsi leikki autollaan päivät pitkät ja isä sai taas hetken enemmän vapaa-aikaa kun poika ajeli omassa huoneessaan eikä vielä vaarallisessa liikenteessä jossa ei satu ja tapahdu siltikään niin paljon kun lapsen mielikuvissa. Jos kus auto saattoi lentää tai mennä veden alla, toisin sanoen näistä vanhoista puu autoista oli vaikka mihin.

Nykyjään leluautoihin on tullut paljon enemmän yksityiskohtia joita lapsi voi ihailla. Leluautojen materiaalikin on jo kauan sitten vaihtunut puusta metalliin tain muoviin. Joissakin leluautojen malleissa on monenlaisia lisä ominaisuuksia esim. avautuvat ovet tai takaluukku. Mutta siltikään nykyajan leluauto ei kykene siihen mihin puinen edeltäjänsä. Näitä uusia pitää olla ainvain enemmän ja ne tarvitsevat konkreettisia ratoja tai jotain siihen suuntaan jolloin isä taas saisi omaa aikaansa lisää. Kun vanha edeltäjä pärjäsi yksin. Ja siksi se onkin oma legendansa.

 

Rihvelitaulusta 

nykypäivän versioon

Rihvelitaulu Forssan museossa

Rihvelitaulu on mustasta savikivestä tehty puukehyksinen liitutaulu. Kiertokoulussa 1800-luvulla ja joissain kouluissa sodan jälkeen harjoiteltiin kirjoittamista rihvelitauluun. Jokainen koululainen omisti 1900-luvun alussa oman rihvelitaulun ja kivikynän eli rihvelin, tosin nuorimmat lapset Forssan Tehtaankoulussa piirsivät harjoituskirjaimia hiekkalaatikkoon. Kirjoitus pyyhittiin taulusta pois käytön jälkeen. Myöhemmin käytettiin liitua ja lyijykynää kirjoittamisen harjoitteluun, mutta tärkeintä oli oppia kaunokirjoitusta oikealla mustekynällä.

Lyijykynäpiirrookseni rihvelitaulusta

Nykyversio rihvelitaulusta on taulutietokone 

eli tabletti. Tabletti on kosketusnäytöllinen kannettava elektroniikkalaite, jota ohjataan joko sormin tai kosketusnäyttökynällä. Tabletteja löytyy eri kokoisia, värisiä ja merkkisiä. Esineen käytön ja muotoilun tavoitteet ovat nykypäivänä samat kuin entisaikana: kevyesti mukana kuljetettava alusta tiedon levittämistä ja opiskelua varten. Nykyään tablettia käytetään kouluissa kirjojen ja vihkojen rinnalla. Entisaikaan rihvelitaulun oli tarkoitus painaa asiat oppilaan muistiin, kun taas nykyään tiedot tallennetaan koneen tai tietoverkon muistiin.

Lyijykynäpiirrokseni tabletista

  Fiia S. 14D

                

Lukkojen kehitys

Kuvan lukko on valmistettu vuosien 1903 ja 1918 välillä. Se lukitsi Loimijoen varren puuvillamakasiinin oven vuonna 1918, kun makasiinissa säilytettiin punavankeja. Lukot ovat sittemmin kehittyneet, mutta niiden perusperiaate on pysynyt samana. Lukoissa on haittoja jotka estävät sen aukeamisen. Kun oikea avain laitetaan lukkoon, se siirtää haitat oikeille kohdilleen ja lukko aukeaa.

Abloy Oy on osa Assa Abloy- konsernia, joka on yksi maailman johtavista lukkovalmistajista. Abloy lukot ovat toimintavarmoja ja vaikeita tiirikoida. Abloy valmistaa nykyisin myös sähköisiä lukkoja.

Tuohivirsut ovat tuohesta tehdyt jalkineet ,jotka olivat suuremmassa suosiossa mummojen ja pappojen villissä nuoruudessa. Kuvan tuohivirsut ovat Forssan museossa.

Nykyajan versio tuohivirsuista ovat mitkä tahansa matalat kengät jotka mainostaa jotain suurta tuotemerkkiä.

Piano

Forssan museosta löytynyt piano on ehkä noin 1800-luvun lopulta, koska Pierre-Augusto Renoirin teoksessa Kaksi tyttöä pianon ääressä on piano, joka muistuttaa ulkonäöllisesti hyvin paljon Forssan museossa olevaa pianoa.

Vanhat pianot olivat usein koristeellisempia, kuin nykyaikaiset pianot. Pianot ovat vuosisatojen saatossa kokeneet monenlaisia muutoksia, eräs suurimmista oli se, kun pianoon kehiteltiin valurautainen tukikehikko, jonka avulla pianon kokoa ja kielten jännitettä voitiin lisätä. Kehityksen seurauksena pianon ääni on tullut voimakkaammaksi ja kantavammaksi. 

Modernin akustisen pianon tekninen rakenne on peräisin 1900-luvun alusta, jonka jälkeen piano ei ole paljoa kehittynyt. 

Elektroniset pianot, eli syntetisaattori ja digitaalipiano ovat seuraava suurin kehitysaskel pianossa. Niissä ääni tuotetaan sähköisesti ja ulkonäkö on myös usein paljon vaatimattomampi ja yksinkertaisempi. 

Ruuanlaitto ennen ja nyt

Ennen ruokaa valmistettiin takorautaisella padalla, joka oli kolmijalan päällä. Kolmijalka asetettiin pystyuunissa olevan hiilloksen päälle ja ruoka laitettiin pataan kypsymään. Museon työntekijä kertoi, että tehtaassa työskentelevät naiset lämmittivät ensin työpäivänsä jälkeen pystyuunin ja odottivat niin kauan että puut olivat palaneet. Kun jäljellä oli vain hiillos, he pystyivät valmistamaan ruuan.

Nykyään on saatavilla monia eri kokoisia kattiloita ja paistinpannuja. Nitä valmistetaan ruostumattomasta teräksestä ja niihin laitetaan erilasia pinnotteita. Ruoka valmistetaan melko vaivattomasti hellalla tai uunissa ja paljon. Ruuanlaitto on myös paljon nopeampaa kuin ennen.

Nukkejen muodonmuutos

 

 

 

Yli sadan vuoden aikana maailmassa on tapahtunut suuri harppaus mm. teknologian kehityksessä.

Tämä kehitys on myös vaikuttanut erilaisten lelujen muodonmuutokseen. Puusta käsin valmistetut leikkiautot ovat vaihtuneet hienoihin ja yksityiskohtaisiin muovisiin leluautoihin. Mutta kuitenkin, tyttöjen nuket ovat ehkä käyneet läpi suurimman muodonmuutoksen kaikkia muita leluja vertaillessa.



 



Yllä olevassa kuvassa istuva nukke on yli sata vuotta vanha. Sen nimi oli Mirjam Lemmikki. Se on tehty 1900-luvun alkupuolella ja sen omistaja ja tekijä oli tuolloin Kuhalan koulussa opiskellut Eeva Virtanen. Hän oli 11-vuotias nuken tehdessään.

Tämän kaltaisia vauvaa muistuttavia nukkeja on vielä tänä päivänäkin käytössä noin alle 6-vuotiaiden lasten käytössä. Kuitenkin myös ne ovat kehittyneet ja niihin on lisätty mm. erilaisia äänitehosteita.

 

 

 

 

Nykyään nuorten tyttöjen keskuudessa on uusi leluvillitys, jonka innoittamana on tehty mm. TV-ohjelmia tästä nukkesarjasta. Kyseessä on Monster High nuket, jotka ovat kauniita nukkeversioita erilaisista hirviöistä kuten ihmissusista, vampyyreista ja muumioista. Nuket ovat suuressa suosiossa n. alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa. Yllä olevasta kuvasta huomaa yli sadan vuoden kehityksen nukeissa. Vasemmalla on käsin tehty Mirjam-nukke ja oikealla Monster High zombie-nukke.

 



 

Silitysrauta

Ennen silitysraudat oli tehty raudasta ja ne kuumennettiin puuhellan päällä silitystä varten useimmiten ruuanlaiton yhteydessä, eikä lämpitilaa pystynyt säätelemään. Sähköllä toimiva silitysrauta keksittiin jo 1820-luvun alussa, mutta vasta 1950-luvulla markkinoille tuli rautoja, joiden lämpitilaa saa säädettyä. Nykyään silitysrautojen lämpitilaa voidaan säädellä ja silitysrautaan voidaan myös laittaa vettä, joilloin raudasta tulee höyryä.

Karoliina Mäki 12y

Elokuvaprojektori ennen ja nyt

                      Elokuvaprojektori ennen ja nyt

Ensimmäinen elokuvaprojektori

Projektori on optinen laite, jolla heijastetaan kuvia seinälle tai valkokankaalle. Kaikkien projektorien edeltäjä oli taikalyhty, joka keksittiin jo 1600-luvun alussa.
 Se projektori mikä löytyy Forssan museosta on Pathe Freres-merkkinen 1900-luvun alusta. Konetta veivattiin sivulla olevasta kannesta. Tätä kyseistä konetta käytettiin Forssan Elävien Kuvien Teatterissa. Teatterin perusti Pariisista palannut taidemaalari Albert Lindfors vuonna 1906. Ensimmäinen elokuva, jota näytettiin tällä projektorilla oli Ylioppilaan kosto.

 

 

Projektori nyt 2010-luvulla

Nykyään melkein kaikkista elokuvateattereista löytyy projektori. Elokuvaprojektorin lisäksi on tullut markkinoille videoprojektoreita, diaprojektoreita ja koulussa käytettäviä piirtoheittimiä. Nykyaikainen elokuvaprojektori on huomattavasti isompi kuin 1900-luvulla. Sen tärkeimmät osat ovat valonlähde ja objektiivi. Nyt 2010-luvulla 3D-elokuvat ovat tulleet tavallisten elokuvien tilalle.

 

 

Opiskelemisessa käytetään yhä enemmän teknologiaa

Rihvelitaulu Forssan museossa

Lähtökohtana yksinkertaisuus

Monissa kouluissa käytettiin jo 1900-luvun alkupuolella rihvelitauluja. Taulut oli valmistettu puusta ja mustasta savikivestä. Rihvelitauluun oli myös kiinnitetty nauha, jolla taulun saattoi ripustaa seinään. Taulut muistuttivat nykyajan liitutauluja, mutta olivat huomattavasti pienempiä. Jokaisella oppilaalla oli oma rihvelitaulunsa ja kivikynä, jolla piirtää siihen kuin liidulla. Tauluja voitiin käyttää esimerkiksi kirjainten opiskeluun ja matematiikkaan.

Forssan ensimmäinen koulu, Tehtaankoulu, aloitti toimintansa 11. maaliskuuta vuonna 1867. Jopa Tehtaankoulussa oli käytössä muutamia rihvelitauluja ja pienemille lapsille hiekalla täytettyjä laatikoita, joihin kirjoittaa.

Yli sadan vuoden kehityksen tulos

Viime vuosina opiskelukeinot ovat muuttuneet paljon. Valitsin rihvelitaulun moderniksi vastineeksi taulutietokoneen eli tabletin. Se on monella tapaa kuin rihvelitaulu, sillä se on suurinpiirtein saman kokoinen ja sitä voi myös  käyttää kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Lukiossa opettajat antavat mahdollisuuden tabletin käyttöön tunnilla, ja siihen voikin tallentaa kätevästi omia muistiinpanoja. 

Vanhasta uuteen - Rihvelitaulu ja tabletti

Lia Vahtera 14B