Lusikan kehitys

Tämä puinen lusikka on tehty veistämällä. Tämänkaltaisia lusikoita käytettiin Forssan kehräämöllä 1850-1860- luvuilla. Kun ruokatunti koitti, tehdastyötä tekevät lapset juoksivat ruokalaan syömään. Lusikoita ei kuitenkaan riittänyt kaikille, joten viimeisenä tulevat joutuivat syömään vasta toisten lopetettua. 

Nykyään lusikkavalikoima on monipuolistunut. Yleisimmin perheissä kuitenkin käytetään ruostumattomastateräksestä valmistettuja lusikoita. Perheissä on myös usein erikseen juhla- ja arkiaterimet.

Yövahdin kello

                                         Yövahdin kello 

Yövahti kantoi mukanaan vartiokierroksilla nahkakoteloon pakattua kelloa. Kellon sisälle asetettiin joka työvuoron aluksi paperinen tarkistuskiekko. Vartija kuittasi kierroksensa aikana tehtaalla eri puolella olleilla avaimilla kellon, jolloin kellosta näkyi avainten käyttöajat.

Nykyään vartijat kantavat mukanaan tietokonepohjaisia laitteita, joilla luetaan entisten avainten paikalle sijoitettuja viivakoodeja. Kyseessä on siis eräänlainen viivakoodinlukija. Vartiokierroksen aikana tehdyt huomiot kirjataan tietokoneelle, siinä missä niistä entisaikaan pidettiin paperista päiväkirjaa.  

Elisa-Maria Heikkinen, 12Y

Lähteet: Forssan museo

              http://fi.wikipedia.org/wiki/Y%C3%B6vartija

Puhdasta pyykkiä ennen ja nyt

Ennen pyykkiä pestiin käsin pyykkilaudalla. Lauta oli aaltomainen levy, joka oli pellistä ja puusta valmistettu. Pyykkiä hangattiin lautaa vasten puhtaamman lopputuloksen saamiseksi. Vaatteita ei ennen pesty päivittäin tai viikoittain vaan likapyykkiä kerättiin mahdollisimman paljon yhdelle pesukerralle. Pyykinpesu oli raskas ja aikaavievä työtehtävä, jonka naiset hoitivat. Pyykkiä pestessä vaatteita ensin liotettiin ja keitettiin kiehuvassa vedessä. Vaatteita hangattiin kaltevasti pesuastiaan asetettua pyykkilautaa vasten ja lopulta ne huuhdeltiin. Talvella vaatteiden huuhtelu tapahtui avannossa. Pesuaineena käytettiin lipettiä. Suomessa pyykkilautoja alettiin käyttää pyykin pesussa 1900-luvulla. 

Vuonna 1947 valmistettiin ensimmäinen täysin automaattinen pesukone ja tällainen esiteltiin Suomessa ensimmäisen kerran vuotta myöhemmin. Nykyään miltei jokaisessa taloudessa on pyykkikone, joka käy ainakin pari kertaa viikossa. Kone tekee koko työn, jopa huuhtelun, eikä itse tarvitse kuin laittaa pyykit ja pesuaine koneeseen ja kone päälle. Lisäksi koneessa on erilaisia pesuohjelmia erilaisille vaatteille. Kuitenkin nykyäänkin jotkin vaatteet pitää pestä käsin, mutta hyvin harvat.

Miina Peltola 14c

Nuket lasten mieluisimpina leluina kautta aikojen

Ensimmäiset nuket ovat peräisin jo 1700-luvulta. Tuolloin materiaaleina käytettiin lähes kaikkea, mitä vain osattiin käsitellä, esimerkiksi puuta, kangasta tai savea. Nuket olivat yleensä aikuisten näköisiä ja ne puettiin tarkasti sen aikaisen muodin mukaan. Lapsinuket yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla, jolloin lapsuutta alettiin pitää erityisen arvokkaana elämänvaiheena.

Nukkeja valmistettiin kotona, tehtaissa ja pienissä työpajoissa. Tämä nukke on nimeltään Mirjam Lemmikki ja se on yksitoistavuotiaan Eeva Virtasen tekemä. Nukke on peräisin 1900-luvun alkupuolelta.

Nykyajan lasten suosikkinukke on vuonna 1959 Yhdysvalloissa esitelty Barbie-nukke. Se on sirorakenteinen, nuorta aikuista muistuttava nukke. Barbie on vielä tänä päivänäkin supersuosittu, mutta tie suureen suosioon on Barbiella ollut kivinen. Se on saanut osakseen paljon kritiikkiä esimerkiksi liiasta laihuudesta ja povekkuudesta. Ajan saatossa nukesta on kuitenkin muodostunut niin tunnettu ja klassinen, että vanhimmat Barbie-nuket ovatkin keräilyharvinaisuuksia ja uudemmat lasten leikkien kestosuosikkeja.

Assi Kurikka 14A

Punnitseminen ennen ja nyt

Tarkkuusvaaka on valmistettu Englannissa noin 1800-luvulla ja sitä käytettiin laboratorio oloissa tekstiiliteollisuuden työvälineenä. Se on tarkoitettu kangaslaatujen ominaispainojen tarkkailua varten, jotta tiedettiin, että saman kokoiset kangaspalat olivat saman painoisia. Sitä käytettiin punnuksien avulla.

Vaaka on yleisnimitys erilaisille massan tai painon mittauslaitteille. Kohteen painon tai massan määrittämistä vaa'alla kutsutaan punnitsemiseksi. Nykypäivänä erillaiset pienet massan punnitsemiset sujuvat helppokäyttöisellä keittiövaa'alla, jossa on LED-näyttö, joka antaa tarkan painon punnittavasta kohteesta. Jos punnittava aine on astiassa vaaka voidaan taarata ennen punnitusta, niin että se näyttää nollaa tyhjän astian ollessa päällä, joten mittauksessa näkyy vain punnittavan aineen massa.

Lusikka ennen ja nyt

Lusikka oli ennen pieni ja puinen. Se oli valmistettu veistämällä. Lusikoita oli tehdastyöläisillä melko vähän käytössä. Tällaisia puisia lusikoita roikkui Forssan kehräämöä vastapäätä olevan kosthollin lusikkahäkissä 1850-1860 luvuilla.

Nykyään lusikka valmistetaan metallista. Se on kooltaan suurempi ja tarkemmin muotoiltu. Lusikka on nykyään siro ja se painaa vähemmän kuin ennen. Lusikoita on saatavilla paljon erilaisia ja niitä
omistetaan useita.

Televisio ennen ja nyt

Ennenvanhaan televisiot olivat täysin manuaalisia ja värittömiä, niissä oli vain kaksi eri kanavaa ja lähetys loppui kello 12:00. 

Sana televisio tulee Kreikan kielestä : tele "kaukana" ja Latinasta : visio "näkeminen. Televisio on liikkuvan kuvan ja siihen kuuluvan äänen sähköistä lähettämistä ja vastaanottamista. 

Nimitettiin näköradioksi 1950 - luvulla.

Paul Nipkow keksi kuvan hajottimen 1884 luvulla, jossa pyörivä ja rei`itetty levy toimi alkeellisena skannerina. Yhden kieroksen aikana saatiin luettua yksi viiva pistejonosta muodostuvasta säteestä, joka salli kuvan liikkumisen, mutta raksutti aina levyn vaihdossa mustia välikatkoja. 

Ensimmäinen julkinen televisiolähetys Suomessa tapahtui 1955. 

Kuvaputkitelevisiot tulivat käyttöön 1938, ja niiden kehittyessä värit ilmestyivät heti 70-luvun jälkeen, samaan aikaan myös kanavia tuli rutkasti lisää ja niitä lähetettiin yötä myöten. Vähän myöhemmin tuli myös kaukosäädin. 

Nykyään putkitelevisiot on vaihtunut digitaalisiin taulutelevisioihin, uudet teräväpiirtokuvat ovat HD/LED/plasma näyttöjen kanssa uskomattoman aitoja. Kun lisätään 3D kääntö lasit ja heijastusmonitorit seinälle jotta kuvaruutu moninkertaistuu, ollaan jo lähellä virtuaalitodellisutta.   

Karmi-/ urahöylästä sähkökäyttöiseen tasohöylään

 

 

Karmi-/urahöylä on valmistettu 1800-luvun loppu puolella. Sen on valmistanut P. I. Boving Kööpenhaminassa Tanskassa. Se on kulkenut suvussani sukupolvelta toiselle. P. I. Bovingin tekemällä karmi-/urahöylällä voidaan vieläkin tehdä ovien- ja ikkunakarmien syvennyksiä sekä urituksia. Se on valmistettu tanskalaisesta lehtipuusta. Työn tekeminen karmi-/urahöylällä vaatii ammattitaitoa sekä tarkkaakättä. Työ on melko hidasta, mutta kevyttä, jos terä vain on tarpeeksi terävä.

Nykyään karmi-/urahöylän korvaa sähkökäyttöiset höylät sekä jyrsimet. Kuvassa on Makitan tasohöylä, jolla voi höylätä suoria pintoja tasaiseksi. Sähkön ansiosta työ ei ole raskasta ja se on nopeaa. Se on muovikuorinen, metallirunkoinen sekä sähkömoottorikäyttöinen ja sen valmistusmaa on Japani. Höylän terän pyörimisnopeus on niin suuri, että on otettava huomioon työturvallisuusmääräyksiä. Sähkokäyttöisiä höyliä sekä jyrsimiä on valmistettu 80-luvulta lähtien.

Milla Bär 14D

Musiikin kuuntelemisen kehitys

Ennen musiikkia piti kuunnella kotona. Musiikin soittimena toimi gramofoni. Lapsille gramofonin kuunteleminen oli varmasti yhtä tuskaa, koska heidän piti tyytyä siihen mitä muut halusivat kuunnella.


Tämä gramofoni on kuulunut Sepänhaassa kauppaliikettä pitäneelle Svante Yrjölälle.

Nykyään nuoret saavat kuunnella puhelimella juuri sitä musiikkia, jota haluavat. Puhelimella kuunteleminen on helpottanut monen nuoren elämää. Koulumatkat kuluvat paljon helpommin ja nopeammin kun korvissa olevista napeista voi kuunnella mieleistä musiikkiaan.

                                                                                                                 Krista Pönni 14C

 Viksbergin reki on maalattu harmaanvihreän ja vihreänsävyllä ja koristeina on toiminut medaljongit, jotka muistuttavat antiikin taruhahmoja.

Reen ensimmäisen omistaja on perimätiedon mukaan ollut suomalainen Gustav Mauriz Armfelt. Armfelt oli kuuluisa hovimestari, politiikko, soturi ja hänet tunnettiin myös naistenmiehenä. Reki oli oiva tapa kyyditä naisia tai ajaa naisen luo.

Nykyäänkin täytyy naisia aina kyyditä, sillä tunnetustihan naiset ovat huonoja liikenteessä. Tai ainakin sellaista olen kuullut ja kyllähän se yleistä on, että naiskuskilla keskittyminen saattaa herpaantua hieman, kun luulee osaavansa tehdä monta asiaa yhtäaikaa ja hermostuu nii helposti,

Tälläkin autolla olisi hienoa pyöriä kylillä tuhlaamassa bensaa ihan vain huvinvuoksi ja tehdä donitseja ja muuten vaan saada huomiota ja ärsyttää ihmisiä. Kokeilla kuinka nopeasti kiiihtyy ja kokeilla tutkaan kuinka paljon menee. Laittaa bassot kiinni ja katsoa kuinka pitkälle ääni kantaa. Ja sitten ihan oikeasti liikkua laiskuuttaan ne puolen kilometrin matkat. Ja kaikkea muuta kivaa.

Vuodet valokuvaamisen parissa

Saksalaisen Rollei-yrityksen valmistamia huippuluokan kameroita kutsuttiin Rolleiflexeiksi. Kamerat olivat pitkäikäisiä, monipuolisia toimintoja sisältäviä ja hyvin suosittuja. Nykyään Rolleiflexin kameroista voi saada jopa 4500 dollaria, eli noin 3600 euroa. Kuvissa oleva Rolleiflex kamera kuului Esko Aaltoselle, joka kokosi Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen

Nykyään suosittuja kameramerkkejä ovat muunmuassa Canon, jota oheinen kamera edustaa. Canon on japanilainen yhtiö ja se perustettiin vuonna 1933 jolloin nimi oli Kwanon.

Kuva Forssan museon Rolleiflex kamerasta

Kaneli

 Vanhaan aikaan kaneli purkit tehttin pahvista, jolloin kaneli oli purkin sisällä muovipussissa. Kaneli on yksi maailman vanhimista mausteista ja sitä käytettiin jo kauan sitten ruuan laittoon. Etenkin sitä käytettiin jouluruuassa. Tämä purkki on 1800-luvulta.

Nykyään kanelia säilyetään laisissa purkeissa, jotka ovat paljon kätevämpiä kuin entisajan purkit.

HEVOSVOIMAA

Länget ovat hevosilla käytettyjen työvaljaiden keiskeinen osa. Länget laitetaan hevosen kaulan tyveen ja sen rintaa ja lapoja vasten. Länget välittävät hevosen vedon voiman aisoihin ja kuormaan. Länkivaljastus sopii erityisesti raskaiden kuormien vetoon. Länget ovat erittäin merkittävä keksintö, sillä ennen traktoreita hevoset olivat tärkeitä työnteossa. Hevonen voi länkivaljailla vetää noin 1500 kg, mutta talvella luokkivaljastetut suomenhevoset ovat saattaneet vetää yli 6000 kg tukkikuormia lumisilla metsätyömailla. Länget veistettiin koivupuusta ja usein maalattiin.

Vetokoukku on esimerkiksi ajoneuvon mekaaninen kytkinlaite, joka on usein kiinnitetty vetävän ajoneuvon runkoon. Vetokoukku siirtää auton vedon esimerkiksi perässä vedettäviin kärryihin.

Länget ja vetokoukku toimivat samalla periaattella: molemmat välittävät vedon perässä vedettävään kuormaan.

Kuva on otettu Forssan museosta. Museon längistä on värit kulunut lähes kokonaan pois. Museonhoitaja Kytölä huusi länget urjalalaisesta huutokaupasta 1940-luvulla.

Naisen arkivaate 1965 ja 2014

Ensimmäisessä kuvassa on kotimainen Finlaysonin tehtaan puuvillakangas vuodelta 1965. Tuohon aikaan muodissa naisilla olivat mekot, erityisesti voimakaskuvioiset paitapuseromekot ja säkkimekot. Kangas oli yleensä joustamatonta puuvillaa, ja ompeluun vaadittiin kaavat. Vaatteet olivat tyköistuvia ja pesun jälkeen silitystä vaativia, sillä ne ryppyyntyivät helposti. Puuvillaan printatut kuviot olivat selvin ääriviivoin piirrettyjä ja voimakkain selvin värein väritettyjä. Kampauksena nähtiin useimmiten muhkea nutturaa muistuttava kampaus tai volyymillinen voimakkaasti tupeerattu polkkatukka. Kenkinä käytettiin kapeakärkisiä avokkaita matalalla korolla.

Puuvillakangas vuodelta 1965.

Asu vuodelta 1965.

Nykyään vaatemateriaalit tuotetaan yleisesti ulkomailla, ja kangastyyppejä on monenlaisia, sillä tekniikat ovat kehittyneet huikeasti. Esimerkiksi arkivaatteet eivät näytä enää kaavoitetuilta. Tänä päivänä päällään voi pitää yleisesti ottaen melkein mitä vain. Naisilla yleisiä ovat farkut ja nuorten keskuudessa etenkin pillifarkut, koska niissä on elastaania ja jousto tekee niistä mukavat. Kankaissa suosiossa ovat olleet eläinkuosit, epäselvät printit ja kankaaseen saadaan kiinnitettyä erilaisia nittejä ja "timantteja". Hiukset ovat yleensä suorat, jopa suoristetut. Hiuksia pidetään myös ponnarilla tai huolettomalla nutturalla. Kenkiä on kaikenlaisia tennareista upeisiin korkeakorkoisiin avokkaisiin.

Asu vuodelta 2014.

Veera Laaksonen 14d

Puhelimen kehitys 120 vuodessa

 Ensimmäinen puhelin keksittiin vuonna 1876. Sen keksi Antonio Meucci. Tämä puhelin on 1890-luvulta oleva L.M. Ericsson & Co:n mallia oleva pöytäpuhelin. Kyseistä mallia kutsuttiin nimillä ''luuranko'' ja ''Eiffeli''. Puhelimen historian alussa Suomessa käytettiin suurimmaksi osaksi Bellin, Ericssonin, Siemensin ja Wadenin puhelimia. Vuonna 1882 puhelimia oli käytössä vain  noin 500 kappaletta.

Alunperin puhelimella pystyi vain soittamaan. Nykyään lähes kaikki puhelimet ovat ''älypuhelimia'', joihin voi ladata mm. erilaisia sovelluksia ja pelejä, sekä tietysti soittamaan ja lähettämään viestejä. Nykyisin lähes jokaisella suomalaisella on oma puhelin ja erilaisia merkkejä ja malleja onkin monia mistä valita.

Vuonna 2013 julkaistu ascend p6 mallinen Huawei-merkkinen älypuhelin. Puhelin on vain noin 6mm paksu.

Jenna Stenberg 14C

kahvia nyt ja silloin

1700- luvun loppuun saakka kahvia pidettiin turmelevana aineena ja sen juominen oli kielletty. Sittemmin kahvia alettiin juoda, mutta vain herrasväen keskuudessa. Kuitenkin vuoteen 1903 mennessä kahvinjuonti kuului kaikille sekä arkeen että juhlaan.
  Entisajan kahvipannut ovat valmistettu kuparista. Pannun sisäpinta on kuitenkin tinattu, koska kupari on myrkyllistä. Vuosien saatossa kahvipannun materiaali on vaihtunut emaloidusta teräksestä ruostumattomaan teräkseen, mutta muoto on pysynyt lähes samana.
  Nykyään käytetään harvemmin kahvipannua kahvin keittämiseen, koska on kahvinkeittimet. Niiden pannu on valmistettu lasista.


Lilian S.

Matkalaukku 1920-luvulta nykypäivään

1920-30 luvulla valmistettu vanerinen hevosmiehen laukku, jonka kahva on valmistettu nahasta. Laukusta on irronnut joitakin vanerinpaloja ja saranoita on täytynyt korjailla nauloilla.

Laukun ensimmäisiä omistajia olivat Kannaksilaiset miehet, jotka käyttivät laukkua viinojen säilyttämiseen.  Miesten poiketessa kotimatkallaan Viipurin markkinoilta Ekmanien perheen taloon Kannaksen Kantatien  varrelle Muolaaseen kylän pojat viilsivät arkun auki ja varastivat viinat. He saivat oikeudessa sakot varkaudestaan.

Hevosmiehille ei rikkinäinen laukku kuitenkaan kelvannut ja niinpä Ekmanin isäntä pyysi laukun itselleen. Talvisodan alkaessa Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1939, Karjalan Kannaksen asukkaat evakuoitiin. Korjattuun laukkuun he pakkasivat voileipiä, voipaketin sekä tulitikkuja. Evakuoinnin seurauksena Ekmanit muuttivat Ypäjälle. Eero Ekman lahjoitti laukun museolle vuonna 2012.

Tämä matkalaukku on valmistettu muovista. Siinä on pyörät sekä kanto- ja vetokahva. Nykyään matkalaukut on suurempia ja vahvempitekoisia. Pyörien ansiosta matkalaukkua on kuitenkin helppo kuljettaa ja vetää perässään. Matkalaukut myös matkaavat pidempiä matkoja, sillä lentoliikenne on  mahdollistanut  matkailun ympäri maailmaa maasta toiseen.

Lusikasta toiseen

Puulusikka on tehty veistämään. Museossa olevan lusikan kaltaisia lusikoita on käytetty Forssan kehräämöllä 1850-60- luvulla. Lusikoita eri ollut tarpeeksi kaikille, jolloin viimeisimmät eivät saanet lusikkaa ja joutuivat odottamaan että saavat muilta lusikan käyttöönsä.

Nykyään käytetään jonkun suunnittelemia ruostumattomastateräksestä tehtyjä metallilusikoita. Perheissä on usein myös erikseen juhla aterimet sekä arki aterimet.

Nea Lax 14a

Kenkien muutos

                                                                    Kengät ennen ja nyt



Taniaiset eli virsut ovat sirot ja vähänkäytetyt. Ne on taivuteltu koivun tuohesta.

Virsut kestävät kesällä aktiivista käyttöä muutaman viikon. Talvella niitä käytettiin aamutossuina tai navetta-kenkinä monen villasukan kanssa.

virsuille. Nimitys tulee koivuntuohta tarkoittavasta sanasta ''tano''.

Virsut ovat tavalliset sekä naisten, että miesten käyttöjalkineet. Virsut kuluivat nopeasti rikki, mutta taitava henkilö teki uuden parin jopa tunnissa. Huonona puolena lyhyen käyttöiän lisäksi on tikut, joita virsuista irtoaa helpolla.









Nykyään kengät ovat tehneet suuren muutoksen. Nykyaikaiset kengät ovat paljon kestävämpiä ja erilaista materiaalia. Mutta nykyään kengät maksavat paljon enemmän, eikä niitä tehdä ihan tuosta vain uusia.

Piirsin nuorten suosiman merkin suosituimman kenkämallin, eli: Converse All Star -kengät. Converse on perustettu vuonna 1908 Amerikassa. Converse kengät eivät ole myöskään hyvin kestäviä verrattuna muihin nykyaikaisiin kenkiin. Pitkästä iästään ja sekalaisesta historiastaan huolimatta, Converse on pysynyt ihmisten suosiossa jo lähes vuosisadan ajan.