Kallionmäki eli Ronttismäki

Kallionmäki oli vuonna 1846 muutaman mökkipahasen asuinalue, mutta vuonna 1872, heti Forssa-Yhtiön perustamisen jälkeen Axel Wilhelm Wahren alkoi rakennuttaa asuinalueelle enemmän taloja.

Kallionmäki sai 1879 paljon uusia asukkaita tehtaalaisista. 

Kallionmäkeä kutsuttiin Ronttiseksi jo vuonna 1886 mutta virallinen nimi

Ronttismäki tuli vasta 1950-luvulla.

Ronttismäessä noudatetaan perinteistä asemakaavaa. Se sisältää 11 linjaa 

sekä yhden poikkikadun, Kirkkokadun. Ronttismäessä sijaitsee mm. Ronttismäen museo, kesäteatteri, osto ja myyntiliike sekä forssan kirkko.

Ypäjän kirkko

 

Ypäjän kirkko

Ypäjän kirkko on seissyt sijoillaan arvioiden mukaan 1300 -luvulta. Alunperin sen nimi oli "St. Bertils capel" eli pyhän Pertun kappeli. Kirkkoa on muuteltu joitakin kertoja. 1550 -luvulla kirkko rakennettiin hirsistä ristin muotoon. Tämä kirkkorakennus purettiin ja rakennettiin uudelleen vuosina 1676 ja 1798. Lopullisesti tämä kirkko tuhottiin vuonna 1901.

Uusi kansallisromanttinen Jugend -tyylisuunnan kirkko rakennettiin toukokuun 1901 ja marraskuu 1902 välisenä aikana. Se rakennettiin kuitenkin vanhan kirkkotontin viereen. Arkkitehteinä toimivat Henrik Helin ja Aleksander Nyström.

Nykyinen kirkko on 800 paikkainen, 28,4 metriä pitkä, 17,4 metriä leveä. Kirkkosalin kohdalta se on 7,2 metriä korkea ja kellotorni kohoaa 23,5 metrin korkeuteen. Erikoista sen hetkisessä kirkossa olivat sen urut jotka on sijoitettu länsisiipeen, kuten myös alttari. Sekä peltikatto. Vuonna 1939 kirkkoa korjattiin ja muutettiin enemmän funkkis-tyyliseksi. Silloin myös urut siirrettiin taakse.

Vuosina 1997 ja 1998 kirkkoa korjattiin taas takaisin vanhempaan muotoonsa mm. pitsi-ikkunoiden ja vaaleiden värien muodossa. Nykyisessä kirkossa alttarin yläpuolella katossa on valoin tehty tähtitaivas.

 

Forssan elävienkuvien teatteri

Kyseessä oleva rakennus on toiminut muun muassa nimillä Forssan Kino, Elokuvateatteri Suomi ja nykyään se on nimeltään Forssan elävienkuvien teatteri. Rakennuksessa on ollut myös lelukauppa. 
  1906-1921 perustajina olivat forssalaiset taidemaalari Albert Lindfors ja kartanonomistaja Carl Meyer. Tämän jälkeen omistajia ja nimiä on vaihdeltu tiuhaan tahtiin. 

Elokuvateatterin saliin mahtui noin 200 katsojaa, kun käytäväpaikatkin otettiin käyttöön. Salissa oli 3 x 4 metrin kokoinen valkokangas ja lautapenkit. Salin perällä sijaitsi aparaattihuone. 
  Kaupungin sähköttömyyden takia rakennukseen hommattiin lokomobiili-höyrykone. Höyrykoneen metelin johdosta elokuvateatteri ristittiin kansanomaisesti "pirunmyllyksi".

Nyt rakennus on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa. Remontissa kunnioitettiin 1900-luvun alun rakennusjälkeä. Muun muassa seinämaalaukset restauroitiin säilyneiden mallien mukaisesti. Tätä projektia oli tukemassa museovirasto, Elokuvasäätiö ja paikalliset yritykset. 

Tehtaan koulu

Wahreenipuiston läheisyyten vuonna 1861 päätettiin Forssan tehtaiden yhtiökokouksessa rakentaa oma koulutalo, jonka oli tarkoituksena toimia myös kirkkona sekä rippikoulun pitopaikkana. Pisimmälle tähtäilleet luultavasti ajattelivat sitä myös hyvänä mahdollisuutena kylän irtaantumisesta Tammelasta. Koulurakennus, jolla on koristeellinen ulkoasu, rakennettiin heti seuraavana vuonna 1862. G.Th. Chiewitz, ruotsalainen arkkitehti, piirsi koulun. Tehtaan koulu vihittiin käyttöön pääsiäisena vuonna 1862. Säännöllisen toimintansa koulu pääsi aloittamaan vasta vuonna 1867 maaliskuussa, sillä ensimmäinen vakinainen opettaja valittiin vasta vuonna 1866, jona toimi Taalin tehtaan koulun opettaja G.W. Lundell. Opetusta annettiin vuoroviikoin aina sille ryhmälle, jolla oli yövuoroviikko.

 

Vähitellen koulun tehtävä kyläkirkkona jäi vähäisemmäksi. Koulussa on vieläkin muistona kirkon tehtävästä ristikello ja virsitaulu seinällä. Kun yleinen oppivelvollisuus toteutettiin, se teki poikkeuskoulutuksesta tarpeettoman. Koulun toiminta loppui vuonna 1919. Tehtaan koulun rooli muuttui perusteellisesti Forssan kulttuurikuvassa. Siitä alkaen talosta sai samaan aikaan perustettu työväenopisto tulevaisuuden tyyssijana.

 

Vuonna 1979 koulu siirrettiin nykyiselle paikalleen viereiseltä tontilta. Työväenopisto on saanut läheskoko toiminta-aikansa Oy Finlayson-Forssa Ab:ltä vuokrata rakennuksen käyttöönsä. Koulua sanotaan nykyisin ”opiston käytännönpuoleksi” , joka käsittää laajan käsityösalin, opetuskeittiön ja kaksi kamaria.

Koijärven kirkko

Koijärven kirkko rakennettiin 1920-1922 vanhasta seurantalosta. piti ensiksi rakentaa kokon kylään. Piirustukset jo valmiina, mutta kustannukset pelottivat. lopulta vihittiin käyttöön 16.12.1923. vihkimisen toimitti Jaakko Gummerrus. kirkon ulkosivuja korjattiin vuonna 1929-1930. kunnon peruskorjaus tehtiin 1992. 1997 kirkon ulkosivut saivat uuden vaalean värin. Kirkon alttaritaulun jeesus getsemanessa on maalannut Elias Muukka. Kirkon urut ovat kangasalan urkutehtaalta ja kirkonkellot valettu jaroslavissa.
Kirkko sijaitsee mäen päällä tampereentien varressa. Kirkon kapasiteetti noin kaksi ja puolisataa ihmistä.

tehnyt: Verneri Mikkola

Forssan kirkko

Forssan kirkko

Forssan kirkko valmistui sisällissodan aikaan ja vihittiin käyttöön 15.9.1918, joka oli ilo forssalaisille, jotka olivat halunneet jo pitkään omaa kirkkoa ja seurakuntaa. Kirkon suunnitteli Josef Stenbäck, joka oli aikansa tuotteliaimpia arkkitehteja ja joka kunnosstautui erityisesti kirkkojen rakentajana. Punatiilinen kirkko edustaa uusgoottista ja kansallisromanttista tyyliisuuntaa ja se on rakennettu itä-länsisuuntaan, mutta hieman poikkeavasti kirkon pääovi on itäsuunnassa ja alttari ja torni on vastaavasti länsisuunnassa. Kirkon erikoisuus on kuoriosan kolme lasimaalausta, jotka on, maalannut Erik O.W. Ehrström. Teokset esittävät Jeesuksen syntymää, ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta. Kirkon sisätilat peruskorjattiin vuonna 1998 ja ulkoalueet ehostettiin vuonna 2000. Kirkon julkisivut korjattiin kesällä vuonna 2006. Nykyiset urut ovat vuodelta 1979 ja ne ovat 34-äänikertaiset ja ne on valmistanut urkutehdass Veikko Virtanen. 

Forssan kirkko

Forssan kirkko

Forssan kirkko vihittiin käyttöön syksyllä 1918. Kirkon suunnitteli Josef Stenbäck, joka oli aikansa tuoteliaimpia arkkitehteja. Eric O.W. Ehrström suunnitteli kirkon lasimaalaukset jotka kuvaavat Jeesuksen syntymää, kuolemaa ja ylösnousemusta. Kirkko on rakennettu itä-länsisuuntaan siten, että ovi on itä suunnassa kun taas alttari ja torni on länsi suunnassa. Kirkkoon mahtuu noi 850 ihmistä ja se edustaa uusgoottista ja kansallisromanttista tyylisuuntaa. Kirkkoa on viimeksi korjattu vuonna 2006, jolloin kirkon tornia korjattiin.

Forssan kirkko

 Forssan kirkko sijaitsee kaupungin keskustassa ns. Ståhlmanin kalliolla. Kirkko rakennettiin 1914-1917 Kalliomäen kaupunginosaan, arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Punatiilinen  kirkko edustaa uusgoottista ja kansallisromanttista tyyliisuuntaa.

Kirkon vihki käyttöön teologian tohtori Erkki Kaila 15. syyskuuta 1918. Kirkon rakentamiseen vaikutti osaltaan Forssa-yhtiö. Työntekijöille haluttiin rakentaa oma kirkko, ettei tarvitsi matkustaa Tammelaan kirkonmenoihin.

Kirkko on rakennettu itä-länsisuuntaan, mutta hieman poikkeavasti pääovi on itäpäädyssä, ja alttaritaulu sekä kiekon torni länsipäädyssä. Kirkosta itään sijaitsee Kalliomäen kaupunginosa, joka aikoinaan oli tehtaan työväen asuinaluetta. Perinteisesti kirkon alttari rakennettiin nousevan auringon puolelle.

Päiväkoti Augustina

 Forssan Keskustassa sijaitseva Päiväkoti Augustina on Suomen vanhin vielä toiminnassa oleva päiväkoti. Se aloitti toimintansa vuonna 1902 Forssa Osakeyhtiön rakennuttamana.  Päiväkodin rakennuttamiseen vaikutti tällöin suuresti vuosisadan alussa Osakeyhtiön johdossa ollut August Borgström sekä hänen vaimonsa, jotka rahoittivat rakennushanketta ja myöhemmin myös päiväkodin itse toimintaa. Kaunista ja vanhaa päiväkotia sanotaankin yhdeksi Forssan käyntikorteista sen historiallisuuden, rakennushistorian, sijainnin ja kulttuurellisuuden vuoksi. Alunperin päiväkodin nimi oli Keskustan Päiväkoti, mutta se muutettiin 2010 Päiväkoti Augustinaksi kunnianosoituksena Forssan kaupungin kulttuuriperinnölle.

Amanda Tervomaa 13a

Forssan paviljonki

Paviljonki sijaitsee Forssassa, kehräämön alueella. Tämän pienen huvimajan on suunnitellut Theodor Decker vuonna 1879 ja se kuului yhtiönpuiston viehättäviin yksityiskohtiin. 

Aleksander (Alexander) Theodor Decker oli suomalainen arkkitehti. Hän opiskeli arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiassa vuosina 1858-1863. Vuonna 1865 Decker nimitettiin Turkuun vt. lääniarkkitehdiksi. Ylihallituksen palveluksessa vuoteen 1875, erottuaan yksityiseksi arkkitehdiksi, osakkaana yksityisessä arkkitehtitoimistossa ja palasi vuonna 1883 ylihallituksen arkkitehdiksi. Hän on myös suunnitellut suurimman osan Forssan teollisuusalueen vanhoista rakennuksista.

Jokioisten kirkko

Jokioisten kirkko on 1631 rakennettu pitkäkirkko ja perustettu alunperin Tammelan kappeliksi. Sitä pidetään yhtenä Suomen vanhimmista puukirkoista. Perimätiedon mukaan kirkon on rakennuttanut Johan Kruus Jespersson, kenraali, ritari ja amiraali Ruotsissa ja sotakomisaario Tanskassa. Kirkon koristeellinen ulkoasu länsitorneineen, eteishuoneen katoksineen ja suurine ikkunoineen omaa 1800-luvun lopun uusgotiikan puuhun sovellettuja muotoaineksia. Sen perinpohjainen uudistus tehtiin 1862 lääniarkkitehti A. Edelfeltin piirrosten mukaan. Pappila, joka rakennettiin kirkon lähelle 1877, paloi 1903 mutta sen korvannut kirkkoherranpappila rakennettiin tilalle jo seuraavana vuonna.

Tänä päivänä Jokioisten kirkko on Suomen vanhimpia ympärivuotisessa käytössä olevia puukirkkoja.

  
Viivi Tasanen

Forssan kirkko

             

                   Forssan kirkko on rakennettu vuonna 1914-17. Se vihittiin käyttöönsä 15.9. 1918. Kirkon suunnittelu arkkitehtuuri oli Josef Stenbäck. Forssan kirkko edustaa goottilaista tyylisuuntaa sen ulkomuodoillaan. Kirkon sisällä olevat lasimaalaukset ovat suunnitellet Erik. O. W. Ehrström. Kirkko tunnetaan sen kauniista ulkomuodoista sekä hienoista taideteoksista. Kirkon urut ovat vuodelta 1979. Kirkkoa ollaan peruskunnostettu vuosina 1998, 2000 ja 2006.

Miko känkänen