1920-30-luvulla valmistettu matkalaukku on vaneria ja kahva nahkaa. Laukusta on irronnut vanerin palasia ja myös saranoita on pitänyt korjailla nauloilla.
Ensimmäiset omistajat, kannakselaiset hevosmiehet, käyttivät kyseistä laukkua viinojensa säilyttämiseen. Kerran he poikkesivat kotimatkallaan Viipurin markkinoilta Ekmanien perheen taloon Kannaksen Kantatien varrelle Muolaaseen. Kun miehet olivat talossa, kylän pojat menivät heidän hevostensa ja rattaidensa luokse. Pojat viilsivät vanerisen matkalaukun auki ja varastivat sen sisällä olleita viinapulloja. He saivat oikeudessa sakot varkaudestaan.
Hevosmiehet eivät kuitenkaan halunneet rikkinäistä laukkua takaisin, joten Ekmanin isäntä pyysi sen itselleen. Kun talvisota Neuvostoliittoa vastaan alkoi vuonna 1939, Karjalan Kannaksen asukkaat, myös Ekmanien perhe, evakuoitiin. Korjattuun laukkuun pakattiin voipaketti, pari leipää ja tulitikkuja. Matkalaukku ja sen omistajat päätyivät Ypäjälle.
Eero Ekman lahjoitti laukun vuonna 2012 museolle.
 |
| Museossa otettu kuva vanerilaukusta |
Musta matkalaukku on merkiltään Lojel ja se on ostettu Lahdesta. Se on muovia ja siinä on pyörät, kanto- ja vetokahva. Siihen on jäänyt kiinni osittain jo kuluneita tarkastusmerkkejä, joista yksi on Amsterdamista ja yksi Pariisista. Matkalaukku on ollut mukana monella eri loma- ja työmatkalla, esimerkiksi Kreikassa, Sveitsissä ja Hollannissa. Laukku on myös kerran joutunut väärään paikkaan lentokentällä lennon ollessa myöhässä ja tullut sen takia yksinään eri lennolla takaisin Suomeen.
Nykyiset matkalaukut ovat suurempia ja vahvempaa tekoa kuin ennen vanhaan. Suurempi koko ei kuitenkaan haittaa matkustamista, sillä monissa laukuissa on pyörät, joiden avulla laukkua pystyy vetämään perässä. Matkalaukut myös matkaavat paljon pidempiä matkoja, jopa ympäri maailmaa, sillä lentoliikenteen ansiosta maasta toiseen matkustaminen on tullut helpommaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti