Kahvia päivittäin

Kahvinjuonti on erityisesti suomalaisten suosima tapa. Aikuiset suomalaiset juovat päivittäin keskimäärin 4–5 kupillista eli nautimme kahvia runsaammin kuin muissa maissa. 

Ennen kahvin val,mistaminen on ollut mutkikkaampaa kuin nykyään. Pavut paahdettiin ja jauhettiin ennen kuin päästiin varsinaiseen kahvinkeittoon. Kahvin valmistaminen pannussa on yksinkertaista. Vesi kiehutetaan pannussa, pannu otetaan levyltä ja veteen sekoitetaan oikea määrä kahvinporoja. Kahvi sekoitetaan, ja pannu käytetään levyllä uudemman kerran, mutta niin, ettei juoma pääse kiehumaan, jolloin se kitkeröityisi.

Nykyisin kahvinkeitosta on tehty helpompaa, kaikki voit ostaa valmiina kaupasta, ainoastaan sinun täytyy ladata keitin valmiiksi jonka jälkeen kone hoitaa loput.
 Nykyisin siis vaaleaksi paahdetun kahvin ja paperisuodattimen läpi valutettu suodatinkahvi on suosituinta.

Pöytäpuhelimesta älypuhelimeen

Pöytäpuhelin on L.M. Ericsson & Co:n malli 1890-luvulta

I Phone 4S on Applen lokakuussa 2011 julkaisema älypuhelin.

Lapio

Vasemmassa kuvassa vanha lapio. Lapiot valmistettiin yleisesti puusta, johon kiinnitettiin päähän rauta kaistale, koska yksinkertaisesti puu ei yksinään ole kovin hyvä kaivamisväline. Lapiota on ennen käytetty paljon monipuolisemmin kuin nykyään. Ennen kun ei ollut kaivinkoneita helpottamassa isompien kaivauksien kanssa. Mutta vaikeaahan se on kuvitella sellainen ylipainoinen donitsilta tuoksuva kaivinkoneen ohjaaja heilumassa raksalla lapion kanssa.

Kuvassa oikealla nykyaikainen fiskarsin lapio. Nykyään lapiot valmistetaan erilaisista rautaseoksista puun sijaan. Nykyaikainen lapio myös uskoakseni kestää kulutusta edeltäjäänsä paremmin. Lapioita käytetään enää myös yleisesti vain joissain pihahommissa ja se on sinänsä menettänyt merkitystään talouksissa.







Tehnyt Veera V.

Uutta ja vanhaa: marjojen poimiminen

Kuvassa näkyvään tuohiropposeen kerättiin aikoinaan marjoja - kerääjiä olivat usein lapset.

Nykyään marjojen keräämistä helpottaa marjanpoimuri, josta on olemassa erilaisia malleja, esimerkiksi varrellisia tai kokoontaitettavia poimureita. 

Puhelimen polku

 Pöytäpuhelin on L.M. Ericsson & Co:n malli 1890-luvulta. Mallia kutsuttiin "luurangoksi" tai "Eiffeliksi". Puhelimen omisti helsinkiläinen puna-aktivisti Johan Kock. Venäjän armeijan upseerina toiminut Kock oli mukana Viaporin kapinassa vuonna 1906. Kun Kock pakeni kapinan kukistuttua Yhdysvaltoihin, puhelin meni myyntiin hänen muun irtaimistonsa kanssa. Puhelin päätyi forssalaiselle opettaja Ilmi Valkamalle, joka lahjoitti sen myöhemmin museokokoelmaan. 

Suomen ensimmäinen puhelinlinja otettiin käyttöön Helsingissä vuonna 1877. Forssa-yhtiö veti puhelinlinjan tehtaalta Matkun asemalle vuonna 1878. Puhelin oli keksitty vain kaksi vuotta aikaisemmin. 

iPhone 5s on Applen 10. syyskuuta 2013 esitelty puhelinmalli. Se on kyseisen yhtiön seitsemäs puhelin iPhone-tuoteryhmässä. Se on edeltäjäänsä iPhone 5:ttä nopeampi ja kehittyneempi malli, jossa uutena eritystoimintona on sorminjälkitunnistin, jolla voi korvata puhelimen salasanan. 

Entisaikojen pyötämalliset puhelimet ovat vuosien saatossa muuttuneet mukanakannettaviin pienempiin versioihin. Nykyään kuluttajat suosivat lähes poikkeuksetta langattomia matkapuhelimia, ja näin ollen vanhat lankapuhelimet ovat jääneet taka-alalle. Puhelinteknologian kehitys on vielä tänäkin päivänä huimaa, ja uusia malleja ilmestyy markkinoille tiuhaan tahtiin.

Tehnyt Susanna T. 

gramofoni

Gramofoni oli levysoitin.
Levylautasta,jolla pyöri savikiekko,pyöritti kammella viritettävä jousi. Äänirasia vahvisti äänet.

Nykyään gramofonin tilalla käytetään cd-soittimia.
Soittimen toiminta perustuu lasersäteeseen, joka lukee levyllä olevan digitaalisen tiedon.

Kenkä

Taniaiset eli virsut ovat vähän käytetyt ja sirot. Ne on taivutettu koivun tuohesta. Talvisin virsuja käytettiin navetassa ja kesällä useita viikkoja putkeen.

Nykyisin kenkiä on monia erilaisia. Joka tilanteelle on omansa. Kengät valmistetaan usein nahasta, kankaasta tai kumista

Walter

Puhelimen historiaa

Puhelimen keksijää on vaikea nimetä, sillä 1800-luvun lopulla moni kehitti viestintään liittyvää ja patenttiriitoja aiheuttavaa keksintöä. Puhelimen keksimisestä annetaan nykypäivänä kuitenkin kunniaa italialaiselle Antonio Meuccille.

Ensimmäiset puhelimet tulivat Suomeen, kun metallitehtailija Johan Nissinen myi niitä Helsingissä. Ensiksi puhelut olivat vain kahden puhelimen välisiä muutaman kilometrin kattavia puheluita, mutta myöhemmin puhelinkeskuksien ansiosta puheluja pystyi soittamaan keskenään maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta. Myös useamman henkilön väliset puhelut tulivat mahdollisiksi.

Vuosien mittaan puhelimet ovat muuttuneet huomattavasti sekä ulkonäöltään että rakenteeltaan. 1990-luvulla matkapuhelimet yleistyivät. Ennen matkapuhelimia oli käytetty lankapuhelimia, mutta matkapuhelimet olivat helpompia, koska niitä pystyi kantamaan myös mukana. 2000-luku on ollut matkapuhelimien kehityksen kannalta mullistavaa, sillä nykyään puhelimet mahdollistavat yhteyden pitämisen lisäksi myös paljon muita toimintoja kuten valokuvaamista, navigointia ja kaikkea mitä myös internetkin kattaa. Melkein jokaisella suomalaisella onkin matkapuhelin ja se kulkeutuu heidän mukanaan kaikkialle. Erilaisten sovellusten kuten mm. Whatsappin ja KIK messengerin  avulla viestittäminen on huomattavasti halvempaa kuin tavallisten tekstiviestien lähettäminen. Myös ulkomaille viestittely on näin ollen halvempaa. Suomalaisia puhelimia valmistaa Nokia Oyj, ja muita yleisimpiä puhelimia tuottaa Samsung sekä Apple.

-Jonna Savolainen

Polkupyörän valo

 Kuvassa on Bauer merkkinen karbidilla toimiva lamppu. Alaosassa lamppua on säiliö karbidia varten, joka on kiinteää. Tätä karbidilamppua käytti Valto Anttila polkupyöränsä valona 1930-luvulla. Karbidilamppuja käytettiin sotavuosina, kun öljystä oli pulaa. Lampussa polttoaineena käytettävää karbidia myytiin sekatavarakaupoissa suurista tynnyreistä. Toisin kuin öljylampun, karbidilampun valo on tasaista ja kirkasta.

Kuvassa näkyy Cateye:n valmistama lamppu, joka toimii paristoilla. Nykyään polkypyöränvalot saavat sähkönsä joko dynamosta tai pattereista. Nykyään polkupyörän valoissa käytetään ledejä, mutta ennen niissä oli hehkulamput.

Jotakin on säilynyt

Länkivaljastus hevosilla on maailman laajuisesti tunnettu valjastustapa, joka soveltuu kaikenlaisten kuormien vetoon.

Ennen vanhaan länget veistettiin koivupuusta ja usein maalattiin. Talvisin, kun länkiin yhdistettiin luokki, suomenhevoset vetivät jopa 6000kg painoisia tukkikuormia paksussa hangessa tehdessään töitä.

 

Nykyaikaiset länget ovat muuttuneet ulkomuodoltaan ja käyttötarkoitukseltaan vain vähän, mutta materiaali ja käsittely sen sijaan suunnattomasti. Nykyisin käytetään koivupuun juuren kanssa vahvaa nahkaa, konetekoisesti valmistaen, vaikka hyvä laatuisimmat ovatkin käsintehtyjä.

Tehnyt Ona V.

Reestä autoon

Ennen vanhaan kuljettiin talvisin reellä mikä saattoi olla välillä hankalaa sekä aikaa vievää.

Mallia otettu Forssan museossa olevasta reestä. Kyseisen reen kerrotaan kuuluneen Gustaf Mauritz Armfeltille. Reen museolle lahjoitti Viksbergin kartanon omistaja Axel Stålström.




Nykyään ihmiset kulkevat paikasta toiseen autolla mikä on huomattavasti helpompaa kulkemista kuin reellä meneminen.

Tehneyt: Anniina L 

Revolverit ennen ja nykyään

Vuonna 1905 aatteeltaan erilaiset forssalaiset liittyivät suurlakkoon, jolla vastustettiin tsaarin sortovaltaa. Vuoden 1980 alussa eri kansalaisryhmien kiristyneet suhteet puhkesivat sisällissodaksi, Punakaarti otti Forssan seudun hallintaansa ilman taisteluja. Monet tyykikylän punaisista olivat vakaumuksellisia sosialisteja, mutta punakaartiin liityttiin myös ruoan takia. Pula palkkatyöstä ja rahasta, jolla ostaa ruokaa, oli valtava.

Punaisten valtakausi Lounais-Hämeessä kesti muutaman kuukauden, kun valoisten joukot lähenivät Lounais-Hämettä huhtikuussa 1918, punaiset alkoivat paeta kohti Hämeenlinnaa, lopullisena päämääränään itäraja.

------------------------------------------------------------------------------------------------

Revolveri on tehty luultavasti 1800-luvun loppupuolella Belgiassa. Maassa toimi paljon pieniä asepajoja ja tehtaita. Revolverista puuttuu sulkuportin kansiläppä, mutta se on silti toimintakunnossa. Revolveri on lahjoitettu Forssan museolle 1950-luvulla.


        ------------------------------------------------------------------------------------------------

Nykyään revolverit ovat helppokäyttöisempiä, mutta lippaan koko ja ulkomuoto ovat pysyneet lähes samoina. Nykyisten aseiden teho, kantavuus ja tarkkuus ovat vanhoja parempia ja myös luodit ovat parempia, revolverien paino ja pituus/piipun pituus ovat pysyneet myös samoissa mitoissa kuin aiemminkin. Materiaalina nykyisän käytetään terästä ja pesän koko vaihtelee viiden ja kahdeksan välillä.

Kuvassa Smith & Wessonin Model 629, joka on tarkoitettu metsästämiseen ja sitä valmistetaan Yhdysvalloissa. Kyseinen revolveri on suosittu käsiase metsästäjillä, kilpa-ampujilla ja revolveri harrastajilla.

Tehnyt: Lauri K.

Silloin ja nyt

Vuoden 1923 alussa Forssa irtautui Tammelasta omaksi kauppalakseen. Eräs kunnalista itsehalllintoa vaatineista henkilöistä oli toimittaja Esko Aaltonen. Edistysmielinen Aaltonen oli innostunut myös kotiseutuaatteista. Aaltonen kutsui kotiseudun historiasta kiinnostuneita henkilöitä Forssan Lehden toimitukseen kesällä 1923. Koolle kerääntyneet ihmiset päättivät perustaa yhdistyksen, jossa keräisivät esineitä ja muistitietoa kotiseudun meinneisyydestä . Yhdistys sai nimen "Luonais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys". Kotiseututyötä tehtiin aikansa huipputekniikalla. Esko Aaltosen tallennusväline oli valokuvakamera. Filmikameralla kuvattiin sekä kotiseutujuhlia että vanhoja työtapoja. Yhdistyksen kesäjuhlilla halukkaat pääsivät lentokoneen kyytiin. 

  Nykyaikaiset kamerat ovat pienentyneet jonkun verran. Jotkut ovat isompia ja jotkut pienempiä. Kamerat ottavat nykyään tarkempia ja parempia kuvia. Kameroissa on muistikortti jolle mahtuu monia kuvia, eikä silloin tarvitse filmiä. Voit hyvin ottaa kameran mukaan matkalle.

Tehnyt: Mira T. 

Kaasuja silloin ja nyt

Kaasunaamari on valmistettu kumista, kankaasta ja metallista.

Koska ensimmäisessä maailmansodassa oli käytetty aseena taistelukaasuja, pelättiin 1930-luvulla, että mahdollinen uusi sotakakin oli kaasusota. Forssan kauppala osti forssalaisten käyttöön 20 siviilikaasunaamaria vuonna 1939. Vaikka ilmahälytyksiä tehtiin yli kolmesataa, Forssaa pommitettiin sotavuosina vain kaksi kertaa.

Evolution 5000 Military Kaasumaski. Valmistettu butyylikumista, joka on kestävä sekä kemiallisellle ja biologiselle sodankäynnille. Linssit ovat iskunkestävät. Kaasumaski on suunniteltu pidettäväksi pitkiä aikoja ja sivulle asennetun suodattimen ansiosta sen kanssa on helppo kulkea, sekä kantaa aseita. Suunniteltu enimmäkseen sotilas käyttöön, mutta mahdollinen myös siviili ja lainvalvojien käytössä.  Nykyään kaasumaskit ovat kätevämpi käyttöisiä ja paljon kestävämpiä.

Vanhaa ja uutta: tuolin muoto

Tuolin malli

Renutuoli eli oksatuoli on koottu luonnonvääristä oksista, jotka kiillotettiin lasinpalalla. Wahren toi tuolien mallin Englannista 1860 - 70-lukujen vaihteessa. Ajatuksena oli järjestää köyhämmälle väestölle

kotiteollisuustyö, josta saisi rahaa myös kovina aikoina, kuten katovuosina.

Tuolit palkittiin Suomen Ensimmäisessä Yleisessä Teollisuusnäyttelyssä vuonna 1876.

Nykyajan muotoilussa kiteytyy vahvat linjat sekä selkeys. Myös suomalainen muotoilu noudattaa selkeitä ja puhtaita linjoja. Alapuolella on piirettynä saksalaisen muotoilija Konstantin Grcicin suunnittelema Chair One -tuoli. Tuolin valmistaja on Magis, joka on italialaisen Eugenio Perazzan vuonna 1976 perustama yritys. Chair One otettiin tuotantoon vuonna 2003. Tuoli on valmistettu alumiinista ja se maksaa noin 300 euroa.