Lahden kaupungintalo

Lahden kaupungintalo on arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema myöhäisjugendia edustava rakennus, joka valmistui vuonna 1912. Rakennusmateriaalina on käytetty tummaa punatiiltä ja sisätiloissa on vahvoja värejä, tunnistettavaksi rakennuksen tekee sen korkea kellotorni. Kaupungintalo on suojeltu asemakaavalla vuonna 1967, sillä museovirasto on määritellyt sen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Vuonna 1910 kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu, jonka arkkitehti Eliel Saarinen voitti. Myös arkkitehti Armas Lindgreniltä kysyttiin minne kaupungintalo tulisi rakentaa ja hän ehdotti Mariankadun puiston jatkeena olevaa paikkaa, johon kaupungintalo lopulta rakennettiinkin. Sijaintia pidettiin hyvänä sen vuoksi, että paikalta torni näkyisi jokaiseen ilmansuuntaan. Kaupungintalon rakennustöihin kului jopa enemmän rahaa, kuin mitä silloisen Lahden kaupungin tuolloinen vuosibudjetti oli, osittain varmasti sen vuoksi, että rakennusmateriaalina käytetyt tiilet tuotiin Ruotista.

 Kuvassa erottuva torni, joka mainittiin tekstissä.

Rakennus on suunniteltu tuon ajan arkkitehtuurille tyypillisesti, eli sitä voi tarkastella kokonaistaideteoksena, jossa sisätilat vastaavat ulkoarkkitehtuurin muotokieltä ja sisustuksessa korostuvat tummat värit ja ornamentit. Aikoinaan rakennukseen sijoittui mm. kaupungin yleishallinto, poliisilaitos, kirjasto sekä palolaitos.





Kaupungintalo on myös kärsinyt vauroita, esimerkiksi Suomen sisällissodassa se sai osakseen satunnaista pommitusta. Vuonna 1940 rakennus kärsi huomattavia palovahinkoja, jotka olivat ilmapommituksen seurausta. 1981 kaupungintalon ullakko paloi, jonka jälkeen talo korjattiin ja saneerattiin, tätä ennen vuonna 1934 arkkitehti Kaarlo Könönen suunnitteli laajennuksen kaupungintalolle.

Sisäänkäynnin yksityiskohdat erottuvat edukseen.Iltaisin ja varsinkin viikonloppuisin kaupungintalo on valaistu ulkoa päin, etenkin torni on oikein juhlavan näköinen, eikä juurikaan häviä toiselle näkyvälle ja valaistulle lahtelaismaamerkille, radiomastoille.

Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko

The Cathedral of Turku is the only medieval cathedral in Finland . ‘Tuomiokirkko‘ is in the center of Turku and next to the river Aurajoki. This church is the finish main church of the Evangelical Lutheran Church.
The Constructionstart of the cathedral was in the end of the 13th century and probably the cathedral was consecrated in the year 1300.

 





Since the 16th  century there were no big changes to the building itself, only the tower is from the modern era.  Because of some fires they had to rebuild the tower several times. When the city was almost completely destroyed in the fire of 1827, the Cathedral was also affected. The tower is now 85.53m high, including the cross which is 3.40m high.




 

The in Middle Ages builed smallerside chapels were converted during the reformation to the dead vaults. Many important personalities of Finnish history (mostly bishops and warlords) are buried here.







 
In the year1980, a new, equipped with 75 registers pipe-organ was installed, which comes from the Finnish pipe-organ-builder Veikko Virtanen, who had also built the pipe-organ of Temppeliaukio Church in Helsinki. 

Humppilan rautatieasema

Humppilan rautatieasema avattiin käyttöön 1876 valtion Turku-Toijala-radan valmistumisen yhteydessä. Aluksi liikennepaikan nimenä oli Koivisto, mutta se muutettiin kunnan nimen mukaiseksi kaperaiteisen Jokioisten rautatien valmistuttua. 1983  valmistunut nykyinen asemarakennus korvasi vuonna 1973 tulipalossa tuhoutuneen alkuperäisen asemarakennuksen.

Turku-Toijala-radan sähköistämisen, sekä muiden uudistusten myötä aseman raiteille saatiin sähköistys vuonna 2000. Saman vuoden maaliskuussa aseman lipunmyynti palvelut lopetettiin, jonka jälkeen se oli välillä taiteilijan ateljeetilana. Sittemmin asemarakennus on suljettu kokonaan ja asetettu myyntiin.

Samalta liikennepaikalta liikennöivät vuosien 1898-1974 aikana myös Jokioisten rautatien junat, sekä vuodesta 1994 lähtien Jokioisten museorautatien  junat omalta liikennepaikaltaan hieman sivummalta.

Nykyään Humppilan rautatieasmea toimii pajana, jossa työttömät voivat kokoontua työpäivän mittaiseksi ajaksi tekemään tekstiilitöitä tai teknisiätöitä. En päässyt sisälle kuvaamaan, koska rakennus laittaa ovensa kiinni kello 15.00, jolloin vasta pääsen koulusta.

Witikkalan kartano

Vitikkala on Jämsän kantatiloja, joka mainitaan jo 1500-luvun maakirjoissa. Vitikkalan suurtilan isännät ovat vuosisatojen aikana olleet paikkakunnan vaikuttajia, joiden joukossa on ollut valtiopäivämiehiä, nimismiehiä, tuomareita sekä muita vaikutusvaltaisia Jämsän persoonia.

Vitikkalan tilan lahjoitti 1650-luvulla silloinen hallitsija virolaiselle Tauben aatelissuvulle säteritilaksi näin Vitikkala oli ainut aatelistila Jämsän seudulla. Aateliston rälssioikeudet kuitenkin peruttiin muutaman vuosikymmenen jälkeen ja Vitikkala palasi takaisin kruunun omistukseen jolloin siitä muodostettiin vuonna 1683 rustholli eli ratsuvelvollinen  säteritila. 1700- ja 1800-luvuilla Witikkala toimi myös Jämsän käräjätalonaVitikkalan entisistä omistajista lienevät kuuluisimpia valtiopäivämies Joonas Joonaanpoika Vitikka, Jämsän patruunaksikin nimetty Severus Konkola poikineen sekä opettaja ja kulttuurin suosia Joonas Vuollepiala.

Vitikkalan tilalla ehti historiansa aikana olemaan useita eri tyylisuuntia edustavia päärakennuksia. Empiretyylisen päärakennuksen Vitikkala sai 1860-luvulla, jolloin Jämsän alueella toimi useita tähän tyyliin erikoistuneita kirvesmiehiä. 1800-luvun lopulla päärakennusta kuitenkin uudistettiin Severus Konkolan toimesta, jolloin se sai nykyisen uusrenesanssityylisen ulkoasunsa kauniine puuleikkauksineen seinien pilasteriaiheineen sekä kaskikerroksisen verannan.

Monien omistajavaihdosten jälkeen jo 10 vuotta autiona olleen päärakennuksen osti liikemies Mikko Simonen vuonna 2000, kunnostaen sen museoviraston ohjeita ja vanhaa rakennusperinnettä noudattaen nykyiseen asuunsa.

Vitikkalan kartano on nykyään liiketilana , jossa toimii sisustus- ja lahjatavaramyymälä, kahvila sekä legendaarisen kauppiaan Paavo Virtasen kauppamuseo.

Kartanon takana oleva vanha maakellari

Automaattikutomo

Kutomon aluetta rakennettiin vuosina 1950-51. Rakennus töissä oli mukana 400 ihmistä. Finlayson-Forssa Oy:n automaattikutomo toiminta käynnistettiinkin heti, kun rakennus oli saatu valmiiksi eli 1951. Tamperelaiset professori H.O Hannelius ja arkkitehti Bertel Strömmer suunnittelivat rakennuksen. Automaatiokutomolla valmistettiin kodintekstiilejä, sisustus- ja vaatetuskankaita. Nykyään rakennuksessa onkin Keskon kauppakeskus, missä on  Citymarket ja muita kauppoja.

Anni Luoto

Lankavärjäämö

Forssan kehräämöalue on perustettu v. 1847 ruotsalaissyntyisen Axel Wilhelm Wahren toimesta. Kehräämön alue oli alkujaan tehdasyhdyskuntaa, mutta lopetti kehräämötoimintansa 1980-luvun alussa. Rakennus toimi nimensä mukaisesti lankavärjäämönä, mutta sen vaihtaessa omistajaansa kaupungille, myös sen  käyttötarkoitus muuttui kulttuurikäyttöön. Lankavärjäämön toiminta loppui v. 1982 ja nykyisin se toimii kuvataidekouluna. Se on toiminut nykyisessä käyttötarkoituksessaan jo vuodesta 1948.

- Marjut Järvinen 12D

Forssan Tehtaankoulu

Forssan Tehtaankoulu

Vuonna 1861 päätti Forssan Osakeyhtiö yhtiökokouksessaan rakennuttaa avaran koulutalon, joka toimi tehdaskylän opinahjona, kirkkona sekä rippikooulun pitopaikkana. Näin ollen kirkkomatkat lyhenivät sekä työaikaa säästyi. Valmisteltiin siis tavallaa oman tehdasseurakunnan perustamista. Ruotsalaisen Turun lääliarkkiitehdin G. Th. Chiewitzin piirtämää Tehtaankoulua aloitettiin rakentamaan heti ja se valmistui nopeasti. Pääsiäisenä 1862 komeili valmis tehdaskylän koulutalo Wahreeninpuiston vieressä. Vasta muutama vuosi myöhemmin saatiin koululle vakituinen opettaja G. W. Lundell ja vuonna 1867 pääsi koulu aloittamaan säännöllisen toimintansa. Ensimmäisenä työvuonna oppilaita oli koulussa noin 250, joista tyttöjä oli 

lähes puolet.

 Koulun tehtävä kyläkirkkona jäi vähitellen vähäisemmäksi herätysliikkeiden myötä, mutta koulutoiminta jatkui kunnes yleinen oppivelvollisuus toteutettiin maamme itsenäistystymisen aikoihin. Rakennus toimi pitkään työväenopiston päämajana, nykyään rakennuksen omistaa Forssan kaupunki.

Tehtaankoululla on ollut myös synkkiä hetkiä. Pahin kriisi rakennuksen historiassa oli halu     purkaa se kerrostalon tieltä keväällä 1977. Arvokkaasta kulttuurihistoriallisesta rakennuksesta ei kaikki olleet valmiita luopumaan ja taistelun jälkeen saikin Tehtaankoulu varman suojelupäätöksen. Koulu oli silti siirrettävä uuden rakennuksen tieltä noin kaksikymmentä metriä Yhtiönpuiston puolelle.