Lusikan kehitys

Tämä puinen lusikka on tehty veistämällä. Tämänkaltaisia lusikoita käytettiin Forssan kehräämöllä 1850-1860- luvuilla. Kun ruokatunti koitti, tehdastyötä tekevät lapset juoksivat ruokalaan syömään. Lusikoita ei kuitenkaan riittänyt kaikille, joten viimeisenä tulevat joutuivat syömään vasta toisten lopetettua. 

Nykyään lusikkavalikoima on monipuolistunut. Yleisimmin perheissä kuitenkin käytetään ruostumattomastateräksestä valmistettuja lusikoita. Perheissä on myös usein erikseen juhla- ja arkiaterimet.

Yövahdin kello

                                         Yövahdin kello 

Yövahti kantoi mukanaan vartiokierroksilla nahkakoteloon pakattua kelloa. Kellon sisälle asetettiin joka työvuoron aluksi paperinen tarkistuskiekko. Vartija kuittasi kierroksensa aikana tehtaalla eri puolella olleilla avaimilla kellon, jolloin kellosta näkyi avainten käyttöajat.

Nykyään vartijat kantavat mukanaan tietokonepohjaisia laitteita, joilla luetaan entisten avainten paikalle sijoitettuja viivakoodeja. Kyseessä on siis eräänlainen viivakoodinlukija. Vartiokierroksen aikana tehdyt huomiot kirjataan tietokoneelle, siinä missä niistä entisaikaan pidettiin paperista päiväkirjaa.  

Elisa-Maria Heikkinen, 12Y

Lähteet: Forssan museo

              http://fi.wikipedia.org/wiki/Y%C3%B6vartija

Puhdasta pyykkiä ennen ja nyt

Ennen pyykkiä pestiin käsin pyykkilaudalla. Lauta oli aaltomainen levy, joka oli pellistä ja puusta valmistettu. Pyykkiä hangattiin lautaa vasten puhtaamman lopputuloksen saamiseksi. Vaatteita ei ennen pesty päivittäin tai viikoittain vaan likapyykkiä kerättiin mahdollisimman paljon yhdelle pesukerralle. Pyykinpesu oli raskas ja aikaavievä työtehtävä, jonka naiset hoitivat. Pyykkiä pestessä vaatteita ensin liotettiin ja keitettiin kiehuvassa vedessä. Vaatteita hangattiin kaltevasti pesuastiaan asetettua pyykkilautaa vasten ja lopulta ne huuhdeltiin. Talvella vaatteiden huuhtelu tapahtui avannossa. Pesuaineena käytettiin lipettiä. Suomessa pyykkilautoja alettiin käyttää pyykin pesussa 1900-luvulla. 

Vuonna 1947 valmistettiin ensimmäinen täysin automaattinen pesukone ja tällainen esiteltiin Suomessa ensimmäisen kerran vuotta myöhemmin. Nykyään miltei jokaisessa taloudessa on pyykkikone, joka käy ainakin pari kertaa viikossa. Kone tekee koko työn, jopa huuhtelun, eikä itse tarvitse kuin laittaa pyykit ja pesuaine koneeseen ja kone päälle. Lisäksi koneessa on erilaisia pesuohjelmia erilaisille vaatteille. Kuitenkin nykyäänkin jotkin vaatteet pitää pestä käsin, mutta hyvin harvat.

Miina Peltola 14c

Nuket lasten mieluisimpina leluina kautta aikojen

Ensimmäiset nuket ovat peräisin jo 1700-luvulta. Tuolloin materiaaleina käytettiin lähes kaikkea, mitä vain osattiin käsitellä, esimerkiksi puuta, kangasta tai savea. Nuket olivat yleensä aikuisten näköisiä ja ne puettiin tarkasti sen aikaisen muodin mukaan. Lapsinuket yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla, jolloin lapsuutta alettiin pitää erityisen arvokkaana elämänvaiheena.

Nukkeja valmistettiin kotona, tehtaissa ja pienissä työpajoissa. Tämä nukke on nimeltään Mirjam Lemmikki ja se on yksitoistavuotiaan Eeva Virtasen tekemä. Nukke on peräisin 1900-luvun alkupuolelta.

Nykyajan lasten suosikkinukke on vuonna 1959 Yhdysvalloissa esitelty Barbie-nukke. Se on sirorakenteinen, nuorta aikuista muistuttava nukke. Barbie on vielä tänä päivänäkin supersuosittu, mutta tie suureen suosioon on Barbiella ollut kivinen. Se on saanut osakseen paljon kritiikkiä esimerkiksi liiasta laihuudesta ja povekkuudesta. Ajan saatossa nukesta on kuitenkin muodostunut niin tunnettu ja klassinen, että vanhimmat Barbie-nuket ovatkin keräilyharvinaisuuksia ja uudemmat lasten leikkien kestosuosikkeja.

Assi Kurikka 14A

Punnitseminen ennen ja nyt

Tarkkuusvaaka on valmistettu Englannissa noin 1800-luvulla ja sitä käytettiin laboratorio oloissa tekstiiliteollisuuden työvälineenä. Se on tarkoitettu kangaslaatujen ominaispainojen tarkkailua varten, jotta tiedettiin, että saman kokoiset kangaspalat olivat saman painoisia. Sitä käytettiin punnuksien avulla.

Vaaka on yleisnimitys erilaisille massan tai painon mittauslaitteille. Kohteen painon tai massan määrittämistä vaa'alla kutsutaan punnitsemiseksi. Nykypäivänä erillaiset pienet massan punnitsemiset sujuvat helppokäyttöisellä keittiövaa'alla, jossa on LED-näyttö, joka antaa tarkan painon punnittavasta kohteesta. Jos punnittava aine on astiassa vaaka voidaan taarata ennen punnitusta, niin että se näyttää nollaa tyhjän astian ollessa päällä, joten mittauksessa näkyy vain punnittavan aineen massa.

Lusikka ennen ja nyt

Lusikka oli ennen pieni ja puinen. Se oli valmistettu veistämällä. Lusikoita oli tehdastyöläisillä melko vähän käytössä. Tällaisia puisia lusikoita roikkui Forssan kehräämöä vastapäätä olevan kosthollin lusikkahäkissä 1850-1860 luvuilla.

Nykyään lusikka valmistetaan metallista. Se on kooltaan suurempi ja tarkemmin muotoiltu. Lusikka on nykyään siro ja se painaa vähemmän kuin ennen. Lusikoita on saatavilla paljon erilaisia ja niitä
omistetaan useita.